Kirjoitus on julkaistu useissa sanomalehdissä joulukuussa 2016
Julkisessa
keskustelussa on vilahdellut tihenevään tahtiin sellaisia sanoja kuin
fundamentalismi, fundamentalisti ja fundamentalistinen. Mistä oikein on kyse?
Jo f- ja d-kirjaimet
paljastavat, että kyse on lainatavarasta. Sanaperheen juuret ovat latinassa.
Verkossa vapaasti luettavana olevaa
englannin etymologista sanakirjaa (Online Etymology Dictionary) tulee selailtua
usein. Se on yksityishenkilön, innokkaan harrastajan, luomus, enkä pysty täysin
arviomaan sen tieteellistä pätevyyttä, mutta monia ilon hetkiä teos on suomen
kielen tutkijallekin tarjonnut.
On näet niin, että suomessa on pilvin
pimein lainasanoja, joiden juurille pääsee englannin kautta. Loistava Suomen
sanojen alkuperä -teos ei aina riitä, ei varsinkaan, jos kyse on niin
sanotuista sivistyssanoista.
Fundamentalisteista verkon
etymologinen sanakirja kertoo, että taustalla on latinan sanoja, jotka
liittyvät perustamiseen, perustaan ja pohjaan. Monien mielestä fundamentalismi
on suorastaan peestä, ja he ovat tavallaan oikeassa. Esimerkiksi vanhassa
ranskassa vastaava sana on verkkosanakirjan mukaan tarkoittanut anusta,
peräaukkoa.
Verkkolähteeni kertoo
edelleen, että fundamentalisti-sanaperhettä on alettu käyttää uskonnollisessa
merkityksessä 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa. Sanoilla viitattiin joihinkin
kristillisiin ryhmiin, jotka pyrkivät tulkitsemaan Raamattua pilkuntarkasti.
Muiden uskontojen edustajista sanoja
alettiin käyttää ilmeisesti 1950-luvulla, ensin niin sanotusta muslimiveljeskunnasta.
Sittemmin fundamentalisteista on puhuttu paitsi kristittyjen ja muslimien myös
juutalaisten, hindujen, buddhalaisten ja niin edespäin yhteydessä.
Miksi Suomessa puhutaan
nyt, joulun alla, äärimmäisistä fundamentalisteista? Vastaus löytyy
politiikasta ja f-sanojen laajentuneesta käytöstä.
Erityisesti kokoomuksen Ben Zyskowicz on
jo pitkään puhunut perustuslakifundamentalismista. Tällä hän viittaa siihen,
että erilaisia yhteiskunnallisia uudistuksia ja lakimuutoksia pyritään estämään
vetoamalla perustuslakiin.
Uskonnollista
fundamentalismia on yleensä pidetty arveluttavaa, mutta tässä asiassa monet
poliitikot ovat mielihyvin tunnustautuneet fundamentalisteiksi. Kielitoimiston
sanakirjassa fundamentalismin ensimmäinen selitys on tämä: jonkin aatteen tai
muun tiukasta kirjaimellisesta tulkinnasta.
Perustuslakifundamentalistit
pitävät lujasti kiinni perustuslain, tuon fundamentaalisen asiakirjan,
kirjaimesta ja hengestä. Kansa on ainakin kahdella kannalla. Joidenkin mielestä
perustuslakifundamentalismi on selvästi kielteinen ilmaus, joidenkin mielestä
mahdollisimman myönteinen. Taisto tulkinnoista jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida. Tosin käyn kommentteja laiskasti läpi. Julkaisen kommentit, jotka ymmärrän ja joista tykkään :)