21. tammikuuta 2018

Mikä onkaan tietokirja?



Kirjoitus on julkaistu useissa sanomalehdissä marraskuussa 2017

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on taas ajankohtainen. Jo ehdokkaiden julkistaminen nostatti kohun. Keskusteluissa valiteltiin muun muassa sitä, että ehdokkaina ei ole tutkijoiden kirjoittamia kirjoja. Kaikilla kirjailijoilla on toimittajatausta, harmiteltiin. 
 Erityisesti tunteita herätti Karo Hämäläisen ja Alexander Stubbin teos Alex (Otava). Ilta-Sanomien toimittajan Timo Haapalan mukaan kirja ei ole tietokirja, ”kaukana siitä”. Haapala väitti, että kirjaa ei voi sanoa tietokirjaksi, jos se on ohut ja täynnä aukkoja ja jos se välttelee kiusallisia kohtia. Haapala kirjoitti tietokirja-käsitteen inflaatiosta. Hän arveli, että tietokirjoja ei tehdä sanelemalla, vaan ”kirjastojen ja arkistojen hämyissä istumalla”.
 Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari ojensi kollegaansa viittaamalla Suomen tietokirjailijat ry:n jaotteluun, jonka mukaan tietokirjoja on sen seitsemää lajia. Yleinen tietokirjallisuus on tavanomaisin laji, mutta muitakin on: hakuteoksia, oppaita ja niin edelleen. Stubbin muistelmakirja kuuluu Junkkarin näkemyksen mukaan mielipidekirjallisuuden alalajiin.
Junkkari on oikeassa. Kyse on nimenomaan kirjallisuuden lajeista ja yleisemmin siitä, kuinka hyvin tunnemme keskeiset tekstilajimme eli genremme.
Tietokirjallisuus on toki hämärärajainen genre, kuten useimmat kielenkäytön lajit ovat. Sapelinkalistelu tietokirjallisuuden olemuksesta onkin hyvä palauttaa keskusteluun siitä, mitä on tieto.
Tieto menee toisinaan sekaisin tieteen kanssa, samoin tietokirjallisuus tiedekirjallisuuden kanssa. Yleiskielessä tiedolla on monia merkityksiä, kuten Kielitoimiston sanakirja todistaa: jostakin selvillä oleminen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin, informaatio, viesti, oppi, viisaus ja niin edelleen. Tieteen määritelmä on yksinkertaisempi: ”ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen; sen avulla saatu tietojen jäsentynyt kokonaisuus”.
Tietokirjallisuus on sanakirjassa määritelty kirjallisuudeksi, jonka ”päätarkoitus on tiedonvälitys”. Tiedekirja taas on lyhyesti ja ytimekkäästi ”tieteellinen kirja”.
Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että tiedekirjassa julkaistaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Tietokirjassa tuotetaan ja välitetään tietoja, jotka eivät välttämättä täytä tieteellisen tiedon kriteerejä.
Myös ajatus vastaanottajasta on erilainen. Tiedekirjan kirjoittaja viljelee kulloisellekin tieteenalalle ominaista erikoiskieltä, ja teos suunnataan useimmiten vertaisyleisölle. Tietokirja kirjoitetaan yleistajuiseksi ja sillä tavoitellaan mahdollisimman monia asiasta kiinnostuneita. Niin ja sitä Finlandia-palkintoa.