Julkaistu useissa sanomalehdissä huhtikuussa 2015
Näin vaalien aikaan sitä tulee taas miettineeksi panemista. Tämäkin on puolueiden ja poliitikkojen syytä.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä hehkuttaa puolueensa vaalimainoksessa Suomen laittamisesta kuntoon. Kokoomus puolestaan vakuuttaa Helsingin metrossa, että puolue asettaa työn etusijalle ja kehottaa meitä kaikkia: Laitetaan Suomi liikkeelle.
Moni ehdokas kehuu laittavansa kaiken likoon. Toiset kyselevät, miksi ne Suomen vähät rahat laitetaan Kreikkaan. Hurjimmat haluavat laittaa maahanmuuttajat maitojunaan.
Kielenhuoltajat ovat yrittäneet vakuuttaa vuosikymmeniä, että paneminen ei ole pannassa. On selitetty, että panna-verbillä on monia merkityksiä, joista seksuaaliseen aktiin viittaaminen eli merkitys ’olla sukupuoliyhteydessä’ on vain yksi.
Kielitoimiston sanakirjakin sen kertoo. Panna tarkoittaa muun muassa tällaisia: asettaa, siirtää, sijoittaa, pistää, työntää, sovittaa jokin johonkin paikkaan; saattaa jokin johonkin tilaan, asentoon tai asemaan, muuttaa jonkin tila, asento, asema tai olomuoto toisenlaiseksi; määrätä, asettaa, sijoittaa joku tai jokin johonkin tai joksikin; määrätä, asettaa jollekin hinta, maksu tai muu sellainen; tehdä, laittaa, valmistaa; turmella, vioittaa.
Kannattaa käydä perehtymässä panna-verbin moniin mahdollisuuksiin. Mainitsemani sanakirja on verkossa kaikkien vapaasti käytettävissä. Jos kielenhuoltajat eivät ole panneet pannaa pannaan, miksi sinä laittaisit, anteeksi: panisit? Käskeekö sisäinen kielipoliisisi olemaan varovainen?
Kun tein taannoin asiaa koskevia hakuja erilaisista tekstiarkistoista, vakuutuin siitä, että havaintoni ovat oikeita: Panemista karsastetaan. Laittaa-verbi on tätä nykyä paljon suositumpi kuin panna-verbi. Näin siitäkin huolimatta, että panna-verbin merkitykset ovat paljon monipuolisemmat.
Toki verbeillä on erojakin. Ruoan panemisesta puhuminen saattaisi kuulostaa oudolta, ja ilmiselvästi on eri asia olla laitetun kuin pannun näköinen.
Mutta maan voi mielestäni ihan reilusti panna kuntoon ja liikkeelle. Ihmeellinen on häveliäisyyden voima. Vai pitäisikö tässä tapauksessa puhua turhasta häveliäisyydestä, suorastaan nolostuttavasta kaunistelusta?
Se, että laittaminen ja jopa asettaminen ottavat panemisen paikan politiikan kielessä, ei kuitenkaan varsinaisesti yllätä. Politiikan kielelle on etenkin vaalien alla ominaista tietynlainen liukkaus ja ylenpalttinenkin varovaisuus.
Varsinkin kun kansalaisia, äänestäjiä, puhutellaan mainoksissa, täytyy olla varuillaan. Ettei vaalikarja vaan vedä panemisesta hernettä nenäänsä
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä hehkuttaa puolueensa vaalimainoksessa Suomen laittamisesta kuntoon. Kokoomus puolestaan vakuuttaa Helsingin metrossa, että puolue asettaa työn etusijalle ja kehottaa meitä kaikkia: Laitetaan Suomi liikkeelle.
Moni ehdokas kehuu laittavansa kaiken likoon. Toiset kyselevät, miksi ne Suomen vähät rahat laitetaan Kreikkaan. Hurjimmat haluavat laittaa maahanmuuttajat maitojunaan.
Kielenhuoltajat ovat yrittäneet vakuuttaa vuosikymmeniä, että paneminen ei ole pannassa. On selitetty, että panna-verbillä on monia merkityksiä, joista seksuaaliseen aktiin viittaaminen eli merkitys ’olla sukupuoliyhteydessä’ on vain yksi.
Kielitoimiston sanakirjakin sen kertoo. Panna tarkoittaa muun muassa tällaisia: asettaa, siirtää, sijoittaa, pistää, työntää, sovittaa jokin johonkin paikkaan; saattaa jokin johonkin tilaan, asentoon tai asemaan, muuttaa jonkin tila, asento, asema tai olomuoto toisenlaiseksi; määrätä, asettaa, sijoittaa joku tai jokin johonkin tai joksikin; määrätä, asettaa jollekin hinta, maksu tai muu sellainen; tehdä, laittaa, valmistaa; turmella, vioittaa.
Kannattaa käydä perehtymässä panna-verbin moniin mahdollisuuksiin. Mainitsemani sanakirja on verkossa kaikkien vapaasti käytettävissä. Jos kielenhuoltajat eivät ole panneet pannaa pannaan, miksi sinä laittaisit, anteeksi: panisit? Käskeekö sisäinen kielipoliisisi olemaan varovainen?
Kun tein taannoin asiaa koskevia hakuja erilaisista tekstiarkistoista, vakuutuin siitä, että havaintoni ovat oikeita: Panemista karsastetaan. Laittaa-verbi on tätä nykyä paljon suositumpi kuin panna-verbi. Näin siitäkin huolimatta, että panna-verbin merkitykset ovat paljon monipuolisemmat.
Toki verbeillä on erojakin. Ruoan panemisesta puhuminen saattaisi kuulostaa oudolta, ja ilmiselvästi on eri asia olla laitetun kuin pannun näköinen.
Mutta maan voi mielestäni ihan reilusti panna kuntoon ja liikkeelle. Ihmeellinen on häveliäisyyden voima. Vai pitäisikö tässä tapauksessa puhua turhasta häveliäisyydestä, suorastaan nolostuttavasta kaunistelusta?
Se, että laittaminen ja jopa asettaminen ottavat panemisen paikan politiikan kielessä, ei kuitenkaan varsinaisesti yllätä. Politiikan kielelle on etenkin vaalien alla ominaista tietynlainen liukkaus ja ylenpalttinenkin varovaisuus.
Varsinkin kun kansalaisia, äänestäjiä, puhutellaan mainoksissa, täytyy olla varuillaan. Ettei vaalikarja vaan vedä panemisesta hernettä nenäänsä
