Kirjoitus on julkaistu useissa sanomalehdissä syyskuussa 2017
Nykyinen
naispuhemies Maria Lohela ei kannata
puhemies-nimikkeen korvaamista puheenjohtaja-nimikkeellä. Samalla
linjalla on Riitta Uosukainen, kautta
aikain ensimmäinen naispuhemies.
Helsingin
Sanomissa (18.9.2017) haastatellun Uosukaisen mielestä
eduskunnan puhemiehen titteli on vakiintunut termi eikä sukupuolikysymys. ”Se
on komea nimike, ja mielestäni minä sen kunnialla kannoin.”
Kiinnostavaa on, että myöskään eduskunnan
naisverkoston puheenjohtaja Hanna
Sarkkinen ei näe tarvetta termin muuttamiseen. ”Jos näin perinteikäs
erikoistermi muutettaisiin eduskunnan puheenjohtajaksi, se saattaisi vähentää
tittelin erityislaatuisuutta”, arvioi Sarkkinen samassa Helsingin Sanomien jutussa.
Aamulehden
linjauksesta käynnistynyt keskustelu sukupuolineutraalista kielenkäytöstä alkoi
pian pyöriä tämän yhden nimikkeen ympärillä. Aamulehti ilmoitti käyttävänsä jatkossa eduskunnan puhemiehen asemesta ilmausta eduskunnan puheenjohtaja. Perustelut olivat nämä: ”Se kuvastaa
hyvin myös työn luonnetta. Arvotehtävän saanut johtaa eduskunnassa puhetta, ei
niinkään puhu toisten puolesta.”
Linjauksen vastustajien perustelut olivat
yksioikoiset: Puhemies mainitaan
perustuslaissa. Puheenjohtaja ei ole
tarpeeksi arvokas titteli eikä anna tehtävästä oikeaa kuvaa. Puhemies kantaa mukanaan perinteitä,
eikä sitä sen takia ole soveliasta muuttaa.
Linjauksen kannattajien
mielestä lakeja voidaan muuttaa. Puhemies
mainitaan kolmessa säädöksessä, joten teknisesti muutos olisi helppo. Tehtävien
kuvaukseen ei tarvitsisi puuttua: eduskunnan puheenjohtajalla olisi samat
tehtävät kuin eduskunnan puhemiehellä ennen.
Puheenjohtajilla on eri
organisaatioissa ja yhdistyksissä laaja kirjo tehtäviä. Osa näistä määritellään
myös säädösteksteissä. Tässä mielessä puheenjohtaja olisi käypä nimitys myös
eduskunnan johtohenkilölle.
Yleiskielessä puhemies määritellään jo nyt puheenjohtaja-sanan avulla. Kielitoimiston sanakirjan mukaan
puhemies on ”parlamentin puheenjohtaja”.
Puhemiehellä on pitkä
historia, ja valtaosa tehtävän hoitajista on ollut miehiä. Vuoteen 1994 eli
Riitta Uosukaisen aikaan saakka ensimmäinen puhemies oli aina mies.
Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin nainen eli Pirkko Työläjärvi ”jo” 1983. Näyttää siltä, että puhemiehestä
puhuminen ei ole edistänyt sellaista ajatusta, että tehtävää voisi ilman muuta
hoitaa myös naispuolinen ihminen.
Tässä onkin puheenjohtajaa
kannattavien ehkä vahvin pointti: Kieli on tekoja tasa-arvon puolesta tai sitä
vastaan. Kuka siitä kärsisi, jos sukupuolittava puhemies vaihdetaan puheenjohtajaan?
Jos jollekulle tulee
pakottava tarve sukupuolittaa, voihan hän aina käyttää sanoissaan nais- tai mies-alkuja. Nythän Hesarikin
joutuu puhumaan paradoksaalisesti naispuhemiehestä.
