15. toukokuuta 2016

Kiimaoptio


Julkaistu useissa sanomalehdissä syyskuussa 2014
 
Muistatteko vielä hyviksi väitetyt vanhat ajat, jolloin Natosta alettiin puhua salarakkaana? Noista ajoista on kulunut kymmenen vuotta. 


Suomi ei seurustele Naton kanssa julkisesti ja avoimesti, mutta kulissien takana tapahtuu. Salarakas vilauttelee jatkuvasti lehtien palstoilla, mutta syvälle ei tunnuta päästävän. 

Näin analysoimme tätä salasuhdetta Tuure Hurmeen kanssa kirjassamme Hölynpölynimuri (2008). Kiivas on ajan riento. Nyt julkisessa keskustelussa ei enää isommalti kainostella Nato-puheissa. Entisestä salarakkaasta on tullut avoimen rakkauden ja kaipauksen, jopa halun ja himon kohde.

Nato-myönteisyytensä ovat tehneet harvinaisen selväsanaisesti tiettäväksi muun muassa entinen pääministeri Jyrki Katainen ja nykyinen pääministeri Alexander Stubb. SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma väitti jo 2007, että kokoomuslaisten vauhti Naton suuntaan kulkemisessa on ollut niin kova, että on tuntunut siltä, ettei kypärännauhoja ole ehditty kunnolla kiinnittää.

Mikähän on Heinäluoman vauhtiarvio nyt? Siinä missä vuosia sitten tilannetta kuvasivat sellaiset arahkot ilmaukset kuin salarakas ja Nato-flirttailu sekä raollaan oleva Nato-ovi ja Nato-optio, nyt puhutaan jo vailla varovaisuutta Nato-jäsenyyden hakemisesta.

Enää ei niinkään vaadita keskustelua Nato-jäsenyydestä. Nyt pikemminkin vaaditaan Nato-jäsenyyttä.

Jäsenyyden ja sen hakemisen vastustajat käyttävät yhä useammin ilmausta Nato-kiima, myös termimäisemmässä muodossa natokiima. Löylyä keskustelun kiukaalle heittävät uuden isäntämaa-asiakirjan arvostelijat. Vastikään allekirjoitetussa asiakirjassa Suomi ja Nato sopivat puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan Seppo Kääriäisen mukaan siitä, että Suomi voisi niin päättäessään antaa toimintaedellytyksiä Naton joukoille erilaisissa häiriötilanteissa.

Isäntämaa-asiassa on korostettu sitä, että kysymys ei ole varsinaisesta sopimuksesta. Nyt on vain allekirjoitettu asiakirja ja laajennetaan yhteistyötä.

Nato-kiimaa! Uusi askel kohti jäsenyyttä! Kansaa aivopestään armotta!

Tällaista huutoa kuuluu Natoon kriittisesti suhtautuvien suunnalta. Naton puolustajat väittävät vastustajien kärsivän Nato-allergiasta ja -kammosta.

Nato-jäsenyyden vastustajien suosima kiima-sana on tässä yhteydessä kiinnostava. Sehän viittaa siihen, että Suomi-neito on nyt seksuaalisesti aktiivinen ja valmis parittelemaan. Soitimella siis ollaan, vaikka sotaan ei soitellen lähdetäkään!