20. kesäkuuta 2014

Mora, likvida ja jussiivi

Julkaistu useissa sanomalehdissä heinäkuussa 2010

Juhannus toi luettavaksemme ikäviä uutisia, mutta tämä juttu ei käsittele niitä. Ei, vaikka otsikko voi sellaista vihjaistakin. Ikävien uutisten asemesta ajattelin vinkata kaikelle kansalle kirjasta, jonka seurassa surkeinkin suvipäivä sujuu kuin vettä valaen.

Kirja on tiilenpunainen ja muutaman tiilen painoinen. Sitä voi käyttää telttaretkillä päänalusena ja veneessä pyllynalusena sekä mökillä pottukattilanalusena. Se tarjoaa loputtomasti aiheita tietokilpailukysymyksiin.

Avaatpa kirjan miltä sivulta tahansa, kohtaat kielen kedon kaikessa deskriptiivisyydessään, siis kuvailevuudessaan ja tuhlailevassa kukkeudessaan. Tämän kirjan lajikirjoa eivät ole ankarat puutarhurit kitkennällään kaventaneet.

Ennen kaikkea kirja tarjoaa tajuttomasti tietoa suomesta. Tiedon tarjoamisen lisäksi kirja ohjaa tiedostamaan. Näinkin kielen voi nähdä! Tällaisiakin valintoja kielenkäyttäjä voi tehdä!

Kesälukemissuositukseni on, tietenkin, Iso suomen kielioppi, tuo kielitiedon ei niinkään pieni jättiläinen. ISK, kuten me kielentutkijat sitä tuttavallisesti kutsumme, on 1600-sivuinen suomen monumentti.

Monumentiksi ISK on harvinaisen eloisa. Iloisakin, jos sitä sillä silmällä katselee. Ja mehän katselemme.

Aloitetaan vaikka morasta, tuosta tavun pituuden mittayksiköstä. Lyhyet tavut ovat yksimoraisia, pitkän vokaalin sisältävät tavut kaksi- tai kolmemoraisia.

Likvida on yleisnimitys tremulanteille ja lateraaleille. Tremulantteja ovat r-äänteet ja lateraaleja l-äänteet.

Jussiivi on nimitys verbinmuodoille, jotka edustavat imperatiivin kolmatta persoonaa (tulkoon, tulkoot) ja passiivin imperatiivia (tultakoon). Jussiivi ilmaisee esimerkiksi velvoitetta tai sallimista, ja sitä käytetään myös myönnytystä ilmaisevassa lauseessa, kuten Tehköön Mari mitä lystää.

Jussiivia käytetään niin ikään erilaisissa kiteytymissä: Pahus soikoon. Kissa vieköön. Piru periköön.

Hyviä tietokilpailukysymyksiä ovat myös nämä: Mitä muuta direktiivi on kuin EU-teksti? Entä epenteesi, jonkinlainen epelikö? Tai idiomi, idiootin serkkuko? Onko osmalla jotain tekemistä osmankäämin kanssa?

Kielioppitermeistä osa vaikuttaa kovin yleiskielisiltä. Esimerkiksi sellaiset käsitteet kuin jälkijäsen, loppuheitto, paikanpitäjä, rajapakoinen, heikko vartalo ja ymmärrystarjokas saattavat olla käyttökelpoisia kielioppikilvoittelujen lisäksi myös muissa arkisissa askareissa.

Jos ISK tuntuu liian raskaalta lomakassiin, ei hätää. Sitä voi lukea myös verkkoversiona eli VISKinä, tietysti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta.

Kesälukemista
ISK (2004). Iso suomen kielioppi. Päätoim. A. Hakulinen. SKS.
VISK (2006). Ison suomen kieliopin verkkoversio. Vastaava toim. M. Vilkuna. Kotus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida. Tosin käyn kommentteja laiskasti läpi. Julkaisen kommentit, jotka ymmärrän ja joista tykkään :)