1. kesäkuuta 2014

Kärpäsenä seinässä

Julkaistu useissa sanomalehdissä elokuussa 2005

Verotus kevenee oli yksi takavuosien poliittisista iskulauseista, lyömäaseistakin. Nyt verohallinnosta kerrotaan, että verotusmenettely uudistuu. Tarkoittaakohan tämä myös, että verokieltä uudistetaan, kenties yleistajuistetaan?

Hallitus antoi kesäkuussa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jossa ehdotetaan, että verovelvolliset saavat jatkossa esitäytetyn veroilmoituksen. Verovelvollisen on tarkistettava, ovatko ilmoituksen tiedot oikein.

Uudistuksen jälkeenkin verovelvollisen on pystyttävä ymmärtämään, mitä veropapereissa seisoo. Vaikka verotusta on vuosien mittaan yksinkertaistettu, verolomakkeet ja -ohjeet ovat edelleen monien mielestä vaikeaselkoisia.

Yksi helppolukuisuuden este on verotussanasto. Kun ynnätään Veroilmoituksen täyttöohjeiden ja Veroehdotusoppaan sanaluokkia, huomataan, että yli 40 prosenttia sanoista on substantiiveja. Verbejä on vain toistakymmentä prosenttia. Esimerkiksi yleiskielisistä asiateksteistä on laskettu, että joka neljäs sanoista on verbi.

Verbien vähyys kieli monesti siitä, että teksti on tönkköä ja abstraktia. Vero-oppaissakin on paljon tiukasti paketoitua tietoa, pitkiä virkkeitä ja monisanaisia määriteketjuja. Myös lapamatosanoja on riittävästi, sellaisia kuin alijäämähyvitys, tulonhankkimiskulut ja osaketalletustodistus.

Vero-oppaiden merkitysten avaamista ei helpota se, että asioita rinnastetaan keskenään moninkertaisesti: luotto-ja rahoituslaitoksen sekä muun ammattimaisen arvopaperikaupan tai arvopaperien välitystoiminnan harjoittajan luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksamaa tai välittämää ennakonpidätyksenalaista korkoa tai jälkimarkkinahyvitystä.

Näitä paketteja ja merkityssuhteita on vaikea avata, jos ei ole verotuksen eikä talouden erityisasiantuntija. Myös siitä on hyötyä, jos on tottunut käsittelemään kapulaista kieltä ja pureksimaan paperinmakuisia asiakirjoja.

Vero-oppaissa rakennetaan omanlaistaan taloudellisten suureiden maailmaa. Tavallisimpia substantiiveja ovat euro, vähennys, ansiotulo, tulo, korko ja määrä. Monet oppaissa yleisistä verbeistä kertovat numeromaailmasta: vähentää, ylittää ja laskea.

Oppaita on vaikea ymmärtää ilman toisia tekstejä. Tämä epäitsenäisyys lienee suurin selkeyden este. Oppaissa viitataan jatkuvasti muihin tekstehin, kuten todistuksiin, lakeihin, sopimuksiin, ilmoituksiin, lomakkeisiin ja liitteisiin.

Oppaiden monimutkaisuudesta kertonee sekin, että niissä on paljon viittauksia saman tekstin muille sivuille. Lukijaa siis hyppyytetään paitsi tekstistä toiseen myös sivulta toiselle.

Ankeassa harmaudessaan veropaperit ähkyvät informaatiota. Kun lukija etsii niistä olennaista tietoa, hän kompastuu kapuloihin ja putoaa rivien väliin.

Veromenettely uudistuu: verottaja siis uudistaa verotusta. Olisiko nyt aika menetellä siten, että lämmitetään veroteksteillä vaikka sauna?

Ennen sytykkeeksi joutumista paperi saa tehdä vielä viimeisen palveluksen. Miltähän tuntuu kärpäsestä, joka on juuri jäämässä lätkäksi taitellun vero-oppaan ja seinän väliin.



Olisiko nyt aika menetellä siten, että lämmitetään veroteksteillä vaikka sauna?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida. Tosin käyn kommentteja laiskasti läpi. Julkaisen kommentit, jotka ymmärrän ja joista tykkään :)