Selfie, eli miten lainasana napataan suomeen?

Julkaistu useissa sanomalehdissä tammikuussa 2014

 

Suomi ei elä umpiossa, tuskin mikään kieli elää. Näkyvin todiste kielten välisistä kontakteista on sanojen siirtyminen kielestä toiseen. Kieli muuttuu alati ja monin tavoin, ei vähiten niin, että siihen omitaan muista kielistä uusia sanoja.

 

Usein puhutaan yksinkertaistavasti lainasanoista ja niiden siirtymisestä, vaikka ilmiö on mutkikas. Sanojen lainautumista on monenlaista. Sana saatetaan esimerkiksi lainata siten, että se sopeutetaan lainanottajakieleen: suomalaisten banaani on ruotsiksi banan ja englanniksi banana.

 

Välillä sana omitaan kielestä toiseen sellaisenaan, niin sanottuna sitaattilainana, kuten vaikkapa kiinasta suomeen tuotu taiji. Suomi on ollut myös lainanantaja. Tunnetuin esimerkki lienee sana sauna, joka on kelvannut suomesta ainakin englantiin ja ranskaan.

 

Yksi uusimmista suomeen kielen kulkeutuneista tulokkaista lienee selfie. Selfiellä tarkoitetaan tavallisesti esimerkiksi kännykän kameralla itsestä otettua valokuvaa, joka julkaistaan sosiaalisessa mediassa.

 

Selfien ensimmäinen tunnettu esiintymä on vuodelta 2002 Australiasta. Viime vuonna sen suosio räjähti. Erään maailmanlaajuisesti arvostetun sanakirjojen kustantajan mukaan selfien käyttö lisääntyi englanninkielisissä teksteissä 17 000 prosenttia vuonna 2013!

 

Selfie leviää kulovalkean tavoin myös suomenkielisissä teksteissä. Samalla on alettu miettiä, pitäisikö tämä sitaattilaina jotenkin mukauttaa suomeen. Sisältäähän sana meillä harvinaisen kirjaimen f, ja useimmat suomalaisista taitavat ääntää sanan yhdellä tavalla (esim. selfi) ja kirjoittaa toisella (juuri selfie).

 

Entä miten muodostetaan vaikkapa monikon genetiivin, selfieiden? Hankalalta saattaa tuntua.

 

Muutamat kielen asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että omakuva olisi sopivin suomalainen vastine. Monia muitakin vaihtoehtoja on esitetty, esimerkiksi omis, omsku, itsuli, itsari ja itseke.

 

Suurimman suosion on tainnut tavoittaa meitsie, joka loppuosallaan jäljittelee esikuvaansa. Meitsien mahdollisuuksia menestyä kisassa huonontaa se, että jotkut meistä kielenkäyttäjistä ovat suorastaan allergisia meitsin kaltaisille sanoille, puhumattakaan johdoksista, jotka nojaavat meitsiin. Meikä(läinen) ainakin on.

 

Mitenkähän tässä oikein käy? Villi veikkaukseni on, että kieliyhteisö kuhisee ja pöhisee asiasta aikansa, ja lopulta selfie jatkaa kiihkeästi alkanutta elämäänsä suomen kielen sanana.

 

Lopulta se hyväksytään nykykieltä kuvaaviin sanakirjoihin, aluksi ehkä arkinen-merkinnän kera. Aikaa kuluu, ja merkintä katoaa. 

 

Jossain vaiheessa nämä nettikuvat, itsiöt, ovat auttamatta out. Niitä ei enää oteta eikä jaeta. Selfie kuolee.