Julkaistu useissa sanomalehdissä 31.5.2015, juuri kun Suomi oli saanut uuden hallituksen ja pääministerin. Sekä uusia sanoja...
Olen varma siitä, että ainakin verbi vatuloida ja substantiivi vatulointi jäävät elämään politiikassa ja saavuttavat suosiota myös muilla elämänalueilla. ”Jos vatuloimme päätöksiä tuonne loppukauteen, ne jäävät panematta toimeen”, totesi Juha Sipilä sote-uudistuksesta. Hän puhui useaan otteeseen myös vatulointikorista eli kesken olevista asioista.
Aivan uppo-outo sana vatulointi ei politiikassa aiemminkaan ole ollut. Esimerkiksi maaliskuussa demarikansanedustaja Tuula Peltonen syytti sivistysasiain valiokunnan puheenjohtajaa Raija Vahasaloa vatuloinnista erään koulutusasian käsittelyssä.
Eikä tässä vielä kaikki. Kesäkuussa 2013 eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin muuatta valtioneuvoston selontekoa. ”Voi tätä vatulointia”, huudahti eräs edustaja puheenvuorossaan.
Se oli Timo Soini. Puhe oli tietenkin EU:sta.
Ei voi kuitenkaan väittää, että Soini olisi vatuloida-sanan poliittinen isä. Eduskunnan pöytäkirjoista löytyy vatulointi-merkintöjä jonkin verran jo varhaisemmiltakin ajoilta, esimerkiksi vuodelta 2003.
Asialla on demareiden Tuula Väätäinen: ”Toteankin, että lasten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on vaativaa, pitkäjänteistä ja laaja-alaista yhteistyötä edellyttävää toimintaa, joten töihin on käytävä ripeästi ja ennakkoluulottomasti. Ei ole varaa vatuloida.”
Vatuloida tai vatulointi eivät tietenkään ole uusia suomen kielen sanoja. Niitä käytetään murteissa melko laajalla alueella, joka ulottuu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Suomen kautta Kainuuseen, Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Kotimaisten kielten keskus on julkaissut verkkosivuillaan vatuloida-verbin levikkikartan.
Murreasiantuntijoiden mukaan vatuloida-verbi merkitsee esimerkiksi köysien tai verkkojen selvittelemistä. Se voi merkitä myös hidasta, kömpelöä tai vaivalloista tekemistä.
Pielavedellä on puhuttu asioiden sotkuisten selvittelemisestä tähän tapaan: ”Ei siitään (= siitäkään) selevijäv vaekka koko päevän sen kansav vatuloes.” Tässä tapauksessa vatulointi ei johtanut toivottuun tulokseen, mutta hallitusneuvotteluissa vatulointi eli asioiden vatvominen lopulta ilmeisesti auttoi.
Kiinnostava onkin havainnoida, millaisissa yhteyksissä ja missä mielessä sanaa tulevaisuudessa käytetään. Hallitusneuvotteluissa kielteissävytteinen viivyttelevä vatulointi käännettiin myönteiseksi pohdinnaksi ja harkinnaksi.
Sipilä osasi hyödyntää kotimurrettaan tiukassa paikassa. Humoristinen ote lievitti hallituksen synnyttämisen tuskaa. Vatuloiden voittoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida. Tosin käyn kommentteja laiskasti läpi. Julkaisen kommentit, jotka ymmärrän ja joista tykkään :)