Julkaistu useissa sanomalehdissä lokakuussa 2007
Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää.
Tuli taas ikävä pakinoitsija Ollin eli Väinö Nuortevan kaiken kokenutta miekkosta. Törmäsin mainokseen, jossa kaupiteltiin alaistaitokoulutusta. Koulutuksen teemana oli ”alaistaidot johtamisen työkaluna”.
Ollin erikoisalaa oli byrokraattisen kielenkäytön ja kaikenlaisen hölynpölyn naurettavaksi tekeminen. Alaistaito kuulostaa Ollin luomukselta.
Kerran Olli keksi parodioida virallisia ”kaavakkeita”. Nykyään puhuttaisiin lomakkeista. Kaavake ”Selvitys luonnollisen henkilön nauttimasta seinäpaperiedusta” piti täyttää, jos halusi tapetoida huoneensa uudelleen.
Myös nykyviraston kaavaan kuuluvat selvitykset ja muut tekstit. Jotain tekstien ylivallasta kertonee se, että Kelalla on kansalaisia eli asiakkaitaan varten 150 erilaista lomaketta. Kela lähettää vuosittain 20 miljoonaa asiakaskirjettä.
Tekstejä on lukemattomia, ja tekstien tohinassa sanonta sumenee, tai välillä sanontaa sumennetaan tahallisesti. Yksi viimeisimmistä villityksistä on juuri tämä alaistaito, josta puhutaan useimmiten monikossa, siis alaistaidot.
Vanhastaan on puhuttu johtamistaidoista ja sukupuolittelua tähdentäen myös esimiestaidoista. Johtajilla pitää siis olla tietynlaisia taitoja onnistuakseen tehtävässään. Johtaja saa osin taitojensa takia myös parempaa palkkaa kuin alainen.
Tämän logiikan mukaisesti voisi luulla, että alaistaito viittaa taitavaan alamaisuuteen. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa alaiselle annetaan sellaisia merkityksiä kuin jonkin alapuolella oleva (”ikeen alainen härkä”) tai jonkin valta-, käsky- tai vaikutuspiirissä oleva (”isäntä ja alainen”).
Mutta eihän asia tietenkään näin yksinkertainen ole. Nykyteksteissä alaisen vanhoista käyttötavoista pyritään eroon: esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran julkaisussa Henkinen hyvinvointi työpaikalla yritetään vakuutella, että alaistaito ”ei ole alamaisuutta, se ei kuvaa asemaa hierarkiassa, vaan kansalaistaitoa yhteisen hyvän luomisessa”.
Vastikään julkaistiin teos Alaistaito – luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Siinä huomautetaan, että ”esimiestä” on totuttu moittimaan kaikesta, mutta joskus alaisenkin kannattaa katsoa peiliin. Johtamistaitojen ohessa on siis ”tarkasteltava myös alaisten toiminnan laatua”.
Tämä uudenlainen alaisuus näyttää kuin luontojaan tukevan yksilökeskeistä ajattelutapaa. Jokaisen meistä tulee harjoitella alaistaitoa, alaistaitoa voi kehittää, alaistaito merkitsee muutosvalmiutta. Näyttää siltä, että alaistaito tuo työntekijälle lisää velvoitteita ja sitä myötä ehkä myös ”ikeen alaisuutta”.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilla mietitään, voisiko alaistaidon korvata yhteistyötaidolla. Tuskin korvataan: silloinhan myös johtamistaito kävisi tarpeettomaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida. Tosin käyn kommentteja laiskasti läpi. Julkaisen kommentit, jotka ymmärrän ja joista tykkään :)