Tietämisestä käsittämiseen

Julkaistu useissa sanomalehdissa marraskuussa 2013.

Sain lääkärinlausunnon. En ymmärtänyt juuri mitään kohdasta, jossa selvitettiin ”toimintakykyäni”.

C-ranka. Lordoosi tavallinen. C4 - C5 diskusvälissä madaltumaa. Kaventumaa ungovertebraaliarthroosin seurauksena. Th 12 costat, 3 vapaata lumbaalista nikamaa. L5 9mm antepositiossa S1 nähden. Femurin kaput -collum raja on hieman prominentti.

Ja niin edelleen.

Lääkäri, joka toimintakykyarvion on kirjoittanut, on selväsanainen ihminen. Mutta jostain syystä hän on tähän paperiin raapustanut salakieltä.

Kyllähän minä sen syynkin käsitän. Vaikka paperi on postitettu minulle, sitä ei oikeastaan ole tarkoitettu minulle.

Paperi on postitettu myös Kelaan, jotta voin anoa pääsyä kuntoutukseen. Kelassa toinen lääkäri ilmeisesti arvioi tämän paperin perusteella, kuuluuko minun päästä sinne.

Kyse on siis asiantuntijoiden välisestä viestinnästä. Jos asia olisi haluttu kertoa minulle selväsanaisesti, olisi pitänyt kirjoittaa toinen toimintakykyarvio, tällä kertaa yleiskielellä. Erikoiskieliset termit olisi pitänyt avata ja selittää yleistajuisemmin.

Asiantuntijoiden välinen viestintä perustuu asian tuntemiseen, siis tietoon, usein vielä tiedon tutkittuun, perusteltuun ja yhteisesti sovitulla tavalla virallistettuun muotoon eli tieteeseen. Tässä tapauksessa kyse on lääketieteestä, mutta kansalaisten käsiin ajautuu tuon tuostakin tekstejä, jotka rakentuvat milloin millekin tieteenalalle ominaisen kielenkäytön varaan.

Pankki- ja veropapereiden ymmärtäminen edellyttää jonkinlaista tietoa taloustieteiden piiriin kuuluvista asioista. Vakuutussopimusten ja monenlaisten muiden sopimusten ymmärtäminen edellyttää luultavasti oikeustieteellistä tietoa. Politiikan tekstejä lukiessa tulee toisinaan mieleen, että jotta niitä voisi ymmärtää, pitää olla yhtä aikaa juristi, valtio-oppinut ja ekonomi, mielellään viestinnän ammattilainen ja sosiaalitieteilijäkin, ehkä insinöörikin.

Tämä puoli jää toisinaan vähälle, kun pohditaan kielen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Voimmeko ymmärtää, jos emme tiedä? Voimmeko levittää tietoamme kielellä, joka auttaa yleisöämme oppimaan ja ymmärtämään?

Lääkärinlausunto viritti minussa myös suorastaan runollisia ajatuksia. Mitä oikeastaan ovat tietäminen, ymmärtäminen ja käsittäminen?

Tietäminen on saattanut merkitä alkujaan tien löytämistä. Kun on kuljettu taival paikasta toiseen, on tultu tietämään, mikä on paras reitti ja mitä kulkeminen vaatii.

Ymmärtäminen on merkinnyt ympäröimistä. Kun asian kiertää ympäri ja kun sitä katsoo joka puolelta, siitä pääsee perille, sen ehkä ymmärtää.

Kun on löydetty tie tuntemattoman luokse ja kun tuntematon on ajatuksen voimalla ympäröity, sen uskaltaa viimein ottaa käsiinsä. Siis käsittää.