6. lokakuuta 2015

Tulvan tuomia?

Julkaistu useissa sanomalehdissä syyskuussa 2015

”Tuohan on kuin tulvan tuoma!
huudahti isä pojalle, jonka tehtävänä oli ollut kasata halot pinoon. Isän mielestä halot olivat pinossa huonosti, suorastaan hujan hajan.

Tulvaan on perinteisesti liitetty lähinnä kielteisiä merkityksiä. Katsotaanpa Nykysuomen sanakirjan esimerkkejä: Pellot ovat tulvan vallassa. Kylä jäi tulvan alle. Heinälatoja ui tulvan mukana. 


Kiukku on julma, viha on niin kuin tulva, sanotaan jo sanassakin. Siis Raamatussa.

Nyt on taas tulvakausi, jos uutisia on uskominen. Otsikot kirkuvat, kuinka pakolaistulva kasvaa ja läikkyy yli. Eikä kyse ole kaukomaiden ilmiöstä, ei tsunameista, ei vedenpaisumuksesta.

On kyse Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista. Uutisten mukaan pakolaistulva aiheuttaa Suomessa mielenosoituksia ja muita ongelmia mutta nostattaa myös auttamishalua. On syntynyt jopa avustustulva.

Ei tulva-, virta- ja vyörypuhe Suomessa näissä yhteyksissä uutta ole. Tulee mieleen 1995 julkaistu artikkeli, jonka otsikko oli Mustien on määrä viipyä Valkealassa enintään kuukauden. Vuonna 2005 ilmestyneessä väitöskirjassa Vierauden rajat huomautettiin, että jo vähäinenkin turvapaikanhakijoiden joukko saattoi 1990-luvulla laukaista nämä metaforat esiin journalismissa.

Kielenkäytön kannalta kyse on siis metaforista, kuvakielestä. Pakolaisten liikkumista kuvataan luonnonvoimaisena ilmiönä. Samalla ilmiötä arvotetaan: tulvat ja vyöryt tiedetään arvaamattomiksi, hallitsemattomiksi ja uhkaaviksi.

Kun ilmiö määritellään tulvaksi tai vyöryksi, siitä samalla tehdään lauseissa aktiivinen toimija. Pakolaisvyöry tukkii nyt Pasilan poliisin, uutisoi Iltalehti.

Metaforinen puhe luo kuvaa suurista ihmismääristä: virrassa ja tulvassa on monta pisaraa, maavyöryssä monta hiekanjyvää ja kiveä. Niin suurista määristä, ettei niitä oikein voi käsittää. Yksilöt, pakolaiset ja turvapaikanhakijat, hukkuvat kielikuvien alle, jos tällainen kielikuva tässä sallitaan.

Tarkemmista määristäkin lehtijutuissa puhutaan. Mutta tulvat ja vyöryt ovat vallanneet erityisesti otsikot.

Toki numeroitakin voidaan käyttää monin tavoin: Mihin esimerkiksi Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrää verrataan? Viimevuotisiin määriinkö? Karjalaisevakkojen määräänkö? Suomen asukaslukuunko? Saksan määriinkö?

Kenties maailman pakolaisten kokonaismäärään? Pakolaisavun tiedotteen mukaan maailmassa on nyt enemmän pakolaisia kuin koskaan, noin 60 miljoonaa, ja Suomesta turvapaikkaa on hakenut syyskuun puoleenväliin mennessä 9 657 ihmistä.

Tulee mieleen puhe pisaroista meressä. Välimereen hukkunut pakolaislapsi, jonka kuvia lehdissä levitetään, saattaa olla monelle tässä uutistulvassa
se viimeinen pisara.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida. Tosin käyn kommentteja laiskasti läpi. Julkaisen kommentit, jotka ymmärrän ja joista tykkään :)