”Arkihuolesi kaikki heitä”, kehotetaan Alpo Noposen ja Leevi Madetojan joululaulussa. Joulu sen sijaan on laulun perusteella yhtä juhlaa ja syttyvä joulutähti ”auvona ihmisten”.
Arjesta oletetaan tutussa joululaulussa, että se on huolia täynnä. Joulun alla huolia onkin saattanut kertyä juhlan valmistelusta: niin paljon on puuhaa joulun hankkimisessa, ostamisessa, tekemisessä, luomisessa, loihtimisessa...
Monissa muissakin teksteissä arki tarkoittaa ennen muuta huolta ja murhetta, aherrusta ja ankeutta. Arki on raskasta ja harmaata, ilotontakin. Arjen hallintaan tarvitaan välineitä ja arjesta selviytymiseen keinoja.
Arkea voi paeta, sen rutiinien yläpuolelle voi kohota. Vaikeuksien voittaja on arjen menestyjä ja arjen sankari.
Arjesta voi hetkeksi päästä vippaskonsteinkin. ”Riisu pois jo arkipaita”, rallattelee Vicky Rosti.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan arki tarkoittaa muuta kuin pyhä- tai juhlapäivää: ”Loppiaisen jälkeen alkoi taas arki.” Toiseksi arki tarkoittaa jokapäiväisyyttä, ”elämän arkea”.
Myös murteissa sanaa arki käytetään juhlattoman ajan merkityksessä, pyhäpäivien vastakohtana. Sallassa on Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanottu kovasta työntekijästä näin: ”Samaa rytyvähän se puotattelee pyhänsä arkensa.”
Kirjoitetussa suomessa sana arki näyttäytyi Vanhat sanat -kirjan mukaan vuonna 1702 teoksessa Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset, Sananlascut. Agricolan teksteissä 1550-luvulla vastaava sana on myös joistakin murteista tuttu arkio.
Mainostajat ovat oivaltaneet arjen monet mahdollisuudet. ”Unohda arjen huolet”, kehotetaan erään matkailukeskuksen mainoksessa. Toisessa mainoksessa uskotellaan, että ”arjen huolet häipyvät savusaunan lämmössä”. ”Moottorikelkkasafarit saavat sinut unohtamaan arjen huolet”, kehutaan kolmannessa.
Teatterimainoksen perusteella arjen huolet katoavat, ”kun naurat kaksinkerroin hengästyttävälle menolle”. Jos tämäkään ei auta, kannattaa matkustaa ulkomaille: ”Aika pysähtyy ja arjen huolet haihtuvat.”
Mainostajille on edullista puhua arjesta ikään kuin ikävänä paikkana, josta on päästävä pois. Mainostettavan tuotteen luvataan tuovan arkeen iloa, valoa ja onnea. Loma voi olla irtiotto arjesta.
Myös politiikan kauppaajille arjella on paljon käyttöä. Moni muistaa vielä kokoomuslaisten taannoisen vaalislogaanin ”Tavoitteena parempi arki”.
Muistissa ovat myös lausahdukset ”arki tehdään lähellä”, ”tärkeintä on hyvä arki” ja ”on tunnettava kansalaisten arki”. Tarja Halonen totesi uudenvuodenpuheessaan pari vuotta sitten, että monen suomalaisen ”arki on edelleen vaikea”.
Niin poliitikkojen kuin mainostajienkin puheessa arjesta oletetaan, että arki on jotakin kaikille yhteistä ja tuttua. Tällaisessa yleistävässä arkipuheessa ei kovin kriittisesti oteta kantaa siihen, kuinka erilaisia ihmisten arjet ovat tai onko ihmisillä monenlaisia arkia.
Puhuessaan arjesta poliitikko yrittää päästä lähelle ”tavista”. Hän viestittää tietävänsä paitsi kehysbudjetoinnista myös lasten itkusta, paitsi kehitysnäkymistä myös makkarasopasta eilisestä.
 |
| Jospa joulu on sittenkin pohjimmiltaan pakoa arjesta? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida. Tosin käyn kommentteja laiskasti läpi. Julkaisen kommentit, jotka ymmärrän ja joista tykkään :)