Julkaistu marraskuussa 2004 useissa sanomalehdissä
Paperirumba ja työttömyyskassan kieli saivat minut tuntemaan itseni tyhmäksi. Näin kiteyttää muuan mies kokemuksensa työvoimaviranomaisista. Byrokraattinen pomputus ja paperisota olivat nujertaa hänet kokonaan.
Tarina tuntuu tutulta. Viranomaisen ja kansalaisen kielet eivät kohtaa, vaikka ongelmaa on puitu komiteoissa ja mietinnöissä. Yksittäisiä hallinnon tekstejä on onnistuttu rukkaamaan entistä toimivammiksi, mutta uutta virkatekstiä kirjoitettaessa opit näyttävät unohtuvan ja päädytään taas vanhaan vaikeaselkoiseen vormuun. Tarvittaisiin siis isompaa remonttia.
Mistä nämä työttömien käsiin tupattavat tekstit ovat kotoisin? Pari sylttytehdasta on kaikkien tiedossa: laki ja politiikka. Niiden liepeillä tehtaillaan päivät pääksytysten kieliopillisia metaforia. Siis mitä?
Tyypillisesti sanotaan, että halkoja hakataan. Mutta kun kerrotaan, että joku suorittaa halkojen hakkaamista, kyse on kieliopillisesta metaforasta. Samoin tyypillisesti käsketään: Hakkaa halkoja! Jos sama ilmaistaan muodossa halkojen hakkaaminen on suotavaa, käytetään kieliopillista metaforaa.
Teoriassa kieliopillisesta metaforasta oletetaan, että useimmissa tilanteissa luonteenomaisinta on ilmaista toimintaa verbillä, laatua adjektiivilla ja asiaa tai oliota substantiivilla. Yhtä luonteenomaista on käyttää käskettäessä imperatiivia (tee), epäröitäessä potentiaalia (tehnee) ja niin edelleen.
Kieliopillisesti metaforiset tekstit tapaavat olla abstrakteja ja staattisia, yleisellä tasolla ja jämähtäneitä. Teksteistä ei saa selvää, kuka tekee, mitä ja kenelle.
Niistä ei aina selviä, otetaanko kantaa vai yritetäänkö välittää tietoja. Jotta tekstejä voi vaivattomasti ymmärtää, täytyy kuulua siihen sisäryhmään, jolle kyseinen kielenkäytön tapa on selvää pässinlihaa.
Työttömiä ohjataan jos jonkinlaisiin työnhakukoulutuksiin, mutta olisiko syytä alkaa järjestää kieliopillisten metaforien purkamiskursseja? Kurssien aikana voitaisiin viipaloida esimerkiksi työvoimahallinnon lomakkeita ja esitteitä tai perata työttömyysturvalakia ja Vanhasen hallituksen Työllisyyden politiikkaohjelmaa.
Ehkäpä kurssilla avautuisi, mitä tarkoittaa rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ehkä puretuksi tulisi myös poliittis-byrokraattinen oivallus, jonka mukaan kaikille pitkäaikaistyöttömille laaditaan yksilöllinen aktiiviohjelma ja toteutetaan pitkäkestoiset palveluprosessit.
Mikä ohjelma? Kuka palvelee? Ketä? Mitkä pirun prosessit?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida. Tosin käyn kommentteja laiskasti läpi. Julkaisen kommentit, jotka ymmärrän ja joista tykkään :)