Terminen kevät

Julkaistu useissa sanomalehdissä huhtikuussa 2012 Varmoja kevään merkkejä: katupöly ja leskenlehti, joutsenparin siipien suhina ja Pekka Poudan jutustelu termisestä keväästä. Titityy ja tilulii!  Ilmatieteen laitos tiedotti äskettäin, että terminen kevät on alkanut suuressa osassa maata. Mistä termisessä keväässä oikein on kyse?  Tiedotteen mukaan termiset vuodenajat määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee ”pysyvästi” nollan yläpuolelle. Yksittäisinä vuorokausina voidaan kuitenkin tämänkin jälkeen jäädä pakkasen puolelle. Ilmatieteen laitos huomauttaa, että termisten vuodenaikojen vaihtuminen voidaan varmasti todentaa vasta tietyn seurantajakson jälkeen. Kun säästä on puhe, kuten usein on, mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Takatalven mahdollisuus on aina olemassa, ja pian voimmekin alkaa odotella lyhyttä mutta vähälumista suvea ja sitä seuraavaa intiaanikesää.  Terminen viittaa termisessä keväässä ja termisissä vuodenajoissa tietysti samaan kuin alku sanoissa termostaatti ja termospullo. Näiden sanojen juuret ovat vanhan kreikan ja latinan lämpöä tarkoittaneissa sanoissa. Samasta alkukodista suomeen on kulkeutunut myös sana termi johdoksineen. Kielentutkijalle terminen kevät voikin tarkoittaa vuodenaikaa, jonka täyttävät oppi- ja ammattisanat. Sellaisia sanoja kuin termi ja käsite käytetään usein sulassa sovussa ja toistensa synonyymeina. Niiden välille voidaan kuitenkin tehdä erokin: Termi tarkoittaisi näin ilmausta, jolla on täsmällinen ja rajattu merkitys. Käsite taas olisi ilmauksen tietynlainen merkitys, ajatussisältö. Aina termi ei tarkoita samaa asiaa kuin yleiskielessä käytössä oleva vastaava sana. Kun vaikkapa Kelan papereissa puhutaan arkipäivästä, tarkoitetaan tällä termillä myös lauantaita. Entäpä rasitus? Kelan terminologisessa sanastossa se määritellään näin: konkreettiset toimenpiteet ja ylimääräinen työ ja vaiva, joita sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta tai kuntoutuksesta aiheutuu. Termiongelmia pyritään jatkuvasti ratkaisemaan. Yksi merkittävimmistä pyrinnöistä on tieteentekijöiden termitalkoot. Tarkoituksena on rakentaa kaikkien tieteenalojen yhteinen, avoin ja jatkuvasti päivitettävä termitietokanta. Talkoot on aloitettu kolmessa pilottihankkeessa: tieteenalat ovat kasvitiede, kielitiede ja oikeustiede. Tietokantaa voisivat käyttää kaikki. Hanke on tervetullut kielellisen demokratian näkökulmasta: on erittäin tärkeää, että kansalaisten käytettävissä on luotettavaa ja helposti löydettävissä olevaa tietoa eri alojen (esimerkiksi lain ja oikeuden, talouden tai lääketieteen) termeistä. Titityy ja tilulii!